Viikko täynnä vauhdin hurmaa

Sito Oy:n Tuula V. testasi työmatkallaan sähköpyörää viikon ajan. Säät ja maisemat suosivat työmatkalaista, joka jäi koukkuun vauhdin hurmaan.

Sähköpyörän helppo käyttöönotto oli iloinen yllätys. Myös etukäteen koettu huoli vauhdin yllättävästä noususta oli aivan turha. Päinvastoin - vauhtihan se parasta sähköpyöräilyssä on.  Ilman sähköäkin tällä Helkamalla oli oikein mukava ajella. Ajoasennon lisäksi plussaa mahdollisuudesta säädellä lennossa jousituksia työmaiden keskellä ja oikopoluilla.

Keskeneräistä ja valmista

Valitsin reitikseni hiekkatiet, jotta pystyisin pyöräilemään maisemissa liikenteen sijaan. Maisemissa ei ollut todellakaan valittamista ja ilmatkin olivat vielä sopivan kesäiset.  Ensimmäisen päivän kotimatkan (21 km) päätin polkea lihasvoimin koska kuntoilu oli yksi tavoitteistani tässä sähköpyöräkokeilussa.  No, kun kerran sähköapua oli saatavilla, pitihän se kuitenkin ottaa käyttöön siinä vaiheessa kun koti-ikävä jo alkoi painaa viimeisillä kilometreillä. Ja voi sitä vauhdin hurmaa! 

Kaikille varoitukseksi: kun kerran on päässyt sähköllä ylämäen, on jo ihan koukussa. Ja kyllä se tosiaan hymyilyttää. 

Peace

and Love

Toisen päivän aamuna pääsin testaamaan toista tavoitettani eli pyöräilyä sähkön avulla niin, että ei tule tarvetta suihkussa käyntiin. Aamuseminaariin matkaa tuli noin 17 km. Sähköstä huolimatta dödön pettämisen tunnetta ei ihan pystynyt välttämään. Valitettavasti. Muuten matka taittui mukavasti ja Helsingin keskustassa pyöräily ei ollut niin pahaa liikenteen seassa poukkoilua kuin etukäteen kuvittelin.  

Kolmantena ja neljäntenä päivänä reitit olivat jo tuttuja eikä turhia harhapolkuja enää juuri tullut. Olin myös lahjakkaasti sisäistänyt sen, että sähköä voi käyttää hyvällä omatunnolla aina kun siltä tuntuu. Hommaan alkoikin tulla jo se tunnelma, jota olinkin hakenut eli vahvasti nautinnon puolelle pääsin! Kuvat matkan varrelta kertonevat miksi. 

T. Tuula V.